Ihmeellinen juttu sekin, miten kauan ihminen jaksaa käyttää itseään kuvaamassa nikkiä josta ei ikinä ole pitänyt pätkän vertaa. Vaikka mikään ei siihen pakota. Maitzu tuli otettua joskus pikaistuksissa silloin kun lopetin Maitokivi-blogin ja aloitin Okran. Blogia luodessa ei muistanut, että nimimerkkikin olisi ollut hyvä miettiä valmiiksi joten laitoin siihen sitten äkkiä jonkun joka putkahti mieleen, ja ajattelin, että käyn vaihtamassa sen oitis kun parempi keksitään.
Niin, parempaa ei sitten tullut mieleen. Ei nytkään, vaan Helinä on vähän niinkuin oikeasti oma nimeni koska se sattuu olemaan toinen nimeni. Tuon takia veljeni on koko ikänsä kutsunut minua Helunaksi ja siksi en nuorempana voinut sietää myöskään Helinää. Pikkuveljillä on taipumus tuhota kauniitkin asiat yhdellä sanalla!
Eli Okrassa kirjoittelee tästä lähin siis Helinä niminen henkilö joka saattaa olla sama kuin edesmennyt Maitzukin, mutta varmaa se ei ole.. ainakaan nimen ei pitäisi naista pahentaa kun kerran ei miestäkään.
Kiitos ymmärryksestä ja hyväksynnästä.
.
8 kommenttia:
Hyvä tietää, niin ei ihmettele:))
Kiitos informaatiosta :) Pikkuveljet, nuo elämän riesat!!!
=D pikkuveljet aiheuttaa pelkkää kärsimystä! (no ei nyt onneksi sentään..)
Kait tuohon uuteen nimeen joskus tottuu=O
Hauska tutustua, Helinä! :)
Kiitos!
:D
"Hauska tutustua"
Esinnäkin meillä on sama nimipäivä ja toiseksi mulla oli sama lempinimi nuorempana. Onneksi ei enään.
Heh.. minä olen edelleen joskus "hulinaheluna". Mrrrr..
;D
No, pikkuveljet tuppaavat joskus olemaan tuollaisia... vääräleukoja. ;D
Onnea uudelle nimelle. Helinä on kaunis nimi. :)
Lähetä kommentti